Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma Motorassa

JOHDANTO
MOTORAN TOIMINTA-AJATUS
1. TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ
2. ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET
3. OPPIMISKÄSITYS
4. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖSKENTELYTAVAT
5. OPINTOJEN RAKENNE, LAAJUUS JA OPPILASVALINTA
6. OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN
7. ARVIOINTI
8. TODISTUKSET
9. OPETTAJAN KELPOISUUSEHDOT JA TEHTÄVÄT
10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN

10.1. Varhaisiän opinnot (3-6-vuotiaat)
10.2. Perusopinnot I (7-8-vuotiaat)
10.3. Perusopinnot II (9-10-vuotiaat)
10.4. Perusopinnot III (11-13-vuotiaat)
10.5. Syventävät opinnot I (14-15-vuotiaat)
10.6. Syventävät opinnot II (yli 16-vuotiaat)

LIITE 1a Kansantanssimerkkien suorittaminen
LIITE 1b Kansantanssimerkkien merkkisuorituskaavakkeet
LIITE 2 Motoran johtokunnan arviointikohteet taiteen perusopetuksessa
LIITE 3 Kysely oppilaiden vanhemmille
LIITE 4ab Taiteen perusopetuksen opintokirjan kansi ja sisäsivut
LIITE 4c Taiteen perusopetuksen opintokirjan merkkisuoritussivut
LIITE 4d Taiteen perusopetuksen oppilaskortti
LIITE 5 Tanssin laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistus
LIITE 6 Tanssin laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistus
LIITE 7 Päättötyön arviointi, arvioijan kaavake
LIITE 8 Päättötyön ja laajan oppimäärän kokonaisarvosanan arvioinnin kriteerejä
LIITE 9 Oppilaan itsearviointi, perusopinnot I
LIITE 10 Oppilaan itsearviointi, perusopinnot II-III
LIITE 11 Oppilaan itsearviointi, syventävät opinnot

JOHDANTO

Tässä asiakirjassa on määritelty Nuorisoseura Motora ry:n toteuttaman taiteen perusopetuksen kansantanssin opetussuunnitelma. Tämä asiakirja perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5§, asetukseen taiteen perusopetuksesta 813/1998, 1§ sekä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Laki taiteen perusopetuksesta koskee ensisijaisesti lapsia ja nuoria, mutta opetusta voidaan antaa myös aikuisille. Laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1300 tuntia.

Suomalaisella kansantanssilla tarkoitetaan tässä asiakirjassa tallennettua leikki-, laulu-, musiikki- ja tanssitraditiota sekä perinteen pohjalta sommiteltuja ja uusia tanssikoreografioita. Suomalainen tanssiperinne jaotellaan kolmeen pääperinnealueeseen; yleissuomalaiseen, suomenruotsalaiseen ja karjalaiseen. Suomalaiseen kansantanssiin kuuluvat soolotanssit, paritanssit ja ryhmätanssit.

MOTORAN TOIMINTA-AJATUS

Motoran toiminta-ajatuksena on järjestää tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Lisäksi Motora järjestää mahdollisuuksien mukaan varhaisiän opetusta alle 7- vuotiaille ja aikuisopintoja yli 18-vuotiaille.

Motoran toteuttamassa kansantanssin taiteen perusopetuksessa painotetaan erityisesti karjalaista laulu- ja tanssiperinnettä. Tavoitteena on kehittää opiskelu- ja esiintymistoiminnan avulla monitaitoisia ja ilmaisukykyisiä tanssijoita ja sen myötä vastuullisia, aktiivisia ja sitoutuneita ryhmän jäseniä, jotka saavat iloa harrastuksestaan ja siihen liittyvistä tavoitteista.

1. TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ

Taiteen perusopetuksen tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen tanssin harrastamiseen. Lisäksi laaja oppimäärä kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee hakeutuessaan jatko-opintoihin.

Kansantanssin taiteen perusopetuksessa on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaisella kasvulla, yhteisöllisyydellä, yhdessä kokemisella ja tekemisellä. Tanssin laaja oppimäärä antaa oppilaalle monipuolisen näkemyksen tanssista ja siihen liittyvistä asioista. Tavoitteena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä.

Kansantanssin opetuksen tehtävänä on kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa.  Motora tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä Joensuun seudun muiden tanssi- ja taideoppilaitosten kanssa ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyö voi olla mm. sivuaineopintojen järjestämistä, opettajavaihtoa tai vierailuja.

2. ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET

Taiteen perusopetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen nähdään ainutkertaisena, toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa toimivana sekä aktiivisesti omaan elämäänsä vaikuttavana yksilönä. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä.

Kansantanssin laajan oppimäärän opetuksen tavoitteena on saada oppilas kokemaan tanssin ja liikunnan iloa. Oma kokemusperäinen suhde tanssiin luo pohjaa kulttuurimyönteisyydelle ja elinikäiselle tanssinharrastukselle. Tanssissa tarvittavia fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia ja taitoja kehitetään tasapainoisesti ja monipuolisesti. Itsensä ilmaiseminen ja esiintyminen ovat tärkeä osa opiskelua. Niiden kautta tuetaan oppilaan luovuuden ja taiteellisen ilmaisun heräämistä sekä terveen itsetunnon kehitystä. Opetuksen tehtävänä on tukea ja ohjata oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Kansantanssin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä omasta terveydestä huolehtimista.

Taiteen perusopetuksen tehtävänä on johdattaa oppilas pitkäjänteisen työn piiriin ja saada ymmärtämään myös toiston merkitys harjoittelussa. Erilaisiin tanssitapahtumiin ja esityksiin osallistuminen kuulijana ja katsojana on myös taiteen perusopetuksen tärkeä tehtävä samoin kuin valmiuksien antaminen erilaisten kulttuuripalveluiden käyttämiseen.

3. OPPIMISKÄSITYS

Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jossa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan, ryhmän, ympäröivän taide-elämän ja muun yhteiskunnan kanssa sekä itsenäisesti.

Oppiminen on tavoitteellinen ja pitkäjänteinen prosessi, jossa opettajan tehtävänä on edistää oppimistaitojen kehittymistä ja luoda opiskeluympäristö sellaiseksi, että erilaisten lasten ja nuorten edistyminen on mahdollista.

Opetuksessa huomioidaan oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Lähtökohtana on tutkiva, toiminnallinen ja kokeileva oppimisprosessi, jossa työskentelytavoilla ohjataan oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen ja kykyyn arvioida omaa oppimista.

4. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖSKENTELYTAVAT

Opiskeluympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen elämyksiä. Tavoitteena on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva opiskeluympäristö, jossa oppilaalla on mahdollisuus asettaa omia tavoitteita. Oppimisympäristö kannustaa sekä itsenäiseen että toisten kanssa työskentelyyn. Hyvä opiskeluympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Opiskeluympäristöllä tarkoitetaan mm. opetusta ja ohjausta, työskentelytiloja ja välineitä, ryhmän toimintaa, palautetta sekä yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa.

Motoralla on käytössään tanssisali Motti ja kaupungin muita saleja käytetään tarpeen mukaan. Motissa on tanssinopiskelua varten hankittua välineistöä, joka helpottaa ja monipuolistaa harjoittelua ja palautteenantoa.

Motorassa oppilaita ohjataan kansantanssin lajikulttuurin pariin. Ryhmähengen rakentuminen on tärkeää ja sitä tuetaan mm. järjestämällä harjoitusleirejä ja toimintaa tanssituntien ulkopuolella. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan tapahtumiin, ystävyysryhmätoimintaan ja esiintymismatkoille sekä kotimaassa että ulkomailla. Esiintymisten, toisten esitysten seuraamisen ja luokitteluihin osallistumisen myötä ryhmät saavat palautetta omasta tanssistaan ja näkemystä tanssinkentästä laajemmin. Vanhemmille järjestetään vanhempainiltoja ja heitä aktivoidaan mukaan toimintaan mm. huoltajiksi matkoille ja puvuston tekoon.

5. OPINTOJEN RAKENNE, LAAJUUS JA OPPILASVALINTA

Kansantanssin laajan oppimäärän mukaiset opinnot muodostuvat perusopinnoista I-III ja syventävistä opinnoista I-II. Laajaan oppimäärään lasketaan myös varhaisiän opinnot. Opintojen toteuttamisessa voidaan tehdä yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa.

Opetus jaetaan pääaineeseen, sivuaineeseen ja valinnaisaineisiin. Motorassa pääaine on suomalainen kansantanssi. Tanssillista osaamista syvennetään ja laajennetaan sivuaineopinnoilla. Sivuaineita voivat oppilaan valinnan mukaan olla esimerkiksi seuratanssit, klassinen baletti, karakteritanssi, etniset tanssit, steppi, jazztanssi, nykytanssi ja kilpatanssi. Valinnaisaineita ovat kansantanssia sivuavat ja syventävät lajit, esimerkiksi musiikki, näyttämöilmaisu, apuohjaajana toimiminen, puvustus ja lavastus. Motoran rehtori päättää vuosittain hyväksyttävistä sivu- ja valinnaisaineista.

Kansantanssin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 tuntia. Perusopintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia ja syventävien opintojen 760 tuntia. Opetussuunnitelma on laadittu niin, että oppilaalla on mahdollisuus suorittaa koko laaja oppimäärä 18 ikävuoteen mennessä. Oppilaalle turvataan mahdollisuus aloitettujen opintojen loppuunsaattamiseen.

Motoran laajan oppimäärän perusopinnoissa kansantanssia on 500h ja sivuainetta 40h. Syventävissä opinnoissa kansantanssia on 600h, sivu- ja valinnaisaineita yhteensä 130h ja päättötyön tekoa 30h. Syventävissä opinnoissa sivu- ja valinnaisaineita tulee kumpiakin olla 130 tunnista vähintään 50h.

Kansantanssin opinnot sisältävät tanssituntien lisäksi myös muuta työtä. Muulla työllä tarkoitetaan esim. ylimääräisille tanssitunneille osallistumista, esiintymisiä, esitysten seuraamista tai kirjallisen työn tekemistä.

Pääaineen opiskeluun käytetään oppitunteja (a’ = 45 minuuttia) vähintään seuraavasti:

OPINTOJAKSO	IKÄ	OPETUSTA minuuttia/viikko	OPETUSTA tuntia/vuosi	MUU TYÖtuntia/opintovaihe
Varhaisiän opinnot	3 – 6 v.	30 – 45	20 – 30
Perusopinnot  I	7 – 8 v.	45 – 60	30 – 40	100
Perusopinnot II	9 – 10 v.	60 – 90	40 – 60
Perusopinnot III	11 – 13 v.	75 – 120	50 – 80
Syventävät opinnot I	14 – 15 v.	150 – 180	100 – 120	40
Syventävät opinnot II	yli 16 v.	180 – 240	120 – 160

Kokonaistuntimäärien perusteena on käytetty 13 -15 opetusviikkoa syyslukukaudella ja 15 -18 opetusviikkoa kevätlukukaudella. Kesällä ja muina loma-aikoina suoritetut opinnot lasketaan myös kokonaistuntimäärään.

Varhaisiän opintoihin otetaan oppilaat ilmoittautumisjärjestyksessä. Perus- ja syventävissä opinnoissa oppilaaksi otossa etusija on jo opintonsa aloittaneilla. Mikäli opiskeluryhmissä on tilaa, niihin otetaan uusia opiskelijoita. Perusopintoryhmiin otettaessa huomioidaan hakijan ikä ja taitotaso, minkä perusteella ryhmän ohjaaja yhdessä rehtorin kanssa valitsee oppilaalle sopivan ryhmän. Opetusryhmän suositeltava koko on 16 ‑ 24 oppilasta. Oppilasvalinnan hyväksyy koulutuksen järjestäjä.

Oppilaan todistettavasti suorittamat toisen koulutuksen järjestäjän järjestämät kansantanssin opinnot voidaan hyväksi lukea pääaineeseen joko kokonaan tai osittain.  Hyväksi lukea voidaan enintään se määrä tunteja, minkä oppilaan taitotason saavuttaminen edellyttäisi. Hyväksynnästä päättää rehtori.

6. OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN

Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

7. ARVIOINTI

Arviointi kohdistuu oppilaan edistymiseen sekä opetuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen.

Oppilaan arvioiminen perustuu koko opintojen seurantaan. Arvioitavana on sekä oppimisprosessi että saavutetut taidot ja tiedot. Oppilasarvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arvioinnin tulee kannustaa, rohkaista ja ohjata oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Kansantanssissa arviointi on vuorovaikutteista. Oppilasarviointi koostuu itsearvioinnista sekä muun ryhmän ja opettajan antamasta palautteesta. Tuntitilanteissa korostuu suullinen arviointi, osallistumis- ja suoritustodistukset ovat kirjallisia. Oppilasarvioinnin tukena käytetään kansantanssimerkkien suorituskriteerejä (liite1).

Syventävien opintojen lopuksi oppilas tekee päättötyön, joka arvioidaan syventävien opintojen päättötodistukseen. Päättötyön arvioi vähintään kaksi tanssialan ammattilaista, joista toinen toimii myös päättötyön ohjaajana.

Motoran johtokunta arvioi Motoran antamaa koulutusta sekä sen vaikutuksia (liite 2). Motoran pedagoginen arviointi toteutetaan ensisijaisesti ohjaajien ja rehtorin kehityskeskusteluilla. Lisäksi arvioinnin apuna voidaan käyttää mm. oppilaille, oppilaiden vanhemmille tai muille sidosryhmille tehtäviä kirjallisia kyselyjä (liite 3). Johtokunta analysoi tehtyjen kyselyjen tulokset yhdessä rehtorin kanssa.

8. TODISTUKSET

Opintojen edistymistä seurataan opintokirjalla (liite 4). Opintokirjaan kirjataan vuosittaiset osallistumistiedot sekä oppilaan suorittamat opinnot.

Oppilas saa tanssin laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen (liite 5) ja sanallisen arvioinnin suoritettuaan vähintään 540 tuntia, jotka sisältävät ainakin perusopinnot I-III. Lisäksi oppilaan tulee osoittaa hallitsevansa kansantanssin alkeis-, harrastaja ja taitomerkkiin vaadittavat taidot.

Oppilas saa tanssin laajan oppimäärän päättötodistuksen (liite 6) ja arvioinnin suoritettuaan vähintään 760 tuntia, jotka sisältävät ainakin syventävät opinnot I-II. Lisäksi oppilaan tulee osoittaa hallitsevansa kansantanssin valio- ja mestarimerkkiin vaadittavat taidot. Ennen kirjallista arviointia opettaja ja oppilas käyvät arviointikeskustelun, jolle arviointi perustuu.

Perusopintojen ja syventävien opintojen päättötodistuksessa on seuraavat asiat:

 

• koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi

• opinnot, joista päättötodistus annetaan

• oppilaan nimi ja henkilötunnus

• opiskeluaika

• sanallinen arvio

• rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima

• opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan numero ja

päivämäärä

• lainsäädäntö, johon koulutus perustuu

• maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien

opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

• maininta, että tanssin oppimäärä sisältää perusopetuksen ja

syventävät opinnot.

Tanssin syventävien opintojen päättötodistuksessa on edellä mainittujen lisäksi seuraavat asiat:

• oppilaan päättötyö, sanallinen arvio ja erillinen arvosana

päättötyöstä

• kokonaisarvosana ja sanallinen arvio, suorituksen ajankohta

• arvosana-asteikko

.

Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus koko

tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta.

Arvosana-asteikko (kriteerit liite 4)

Erinomainen                      5

Kiitettävä                           4

Hyvä                                   3

Tyydyttävä                          2

Hyväksytty                          1

Päättötodistuksen arviointiin tyytymätön voi osoittaa kirjallisen oikaisupyynnön rehtorille viimeistään 3 kuukautta arvioinnin saamisen jälkeen. Oikaisupyyntöön tulee vastata 2 kuukauden kuluessa kirjallisesti.

9. OPETTAJAN KELPOISUUSEHDOT JA TEHTÄVÄT

Taiteen perusopetuksen kansantanssin opettajan pätevyysvaatimukset ovat vähintään kansantanssin b ‑kouluttajatutkinto tai vastaava tutkinto sekä perusteelliset omakohtaiset kansantanssitaidot. Lisäksi opettajalla tulee olla suoritettuna vähintään 25 opintopisteen pedagogiset opinnot tai pitkä kokemus opetus- tai kasvatustyöstä. Poikkeavista järjestelyistä sovitaan koulutuksen järjestäjän kanssa.

Opettajan tehtäviin kuuluu opetuksen suunnittelu ja toteutus sekä opetussuunnitelman ja oppilaiden arviointi. Opettaja pitää kirjaa oppilaiden vuosittaisista osallistumistiedoista, merkkisuorituksista ja suoritetuista opintokokonaisuuksista.

10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN

Opiskelun tavoitteena on, että oppilas kehittää omaa tanssillista ilmaisuaan ja oppii kansantanssin tekniikoita, kehon tuntemusta, tanssin tuntemusta ja esiintymistä.

Kansantanssin tekniikkaopetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ikäkaudelleen sopivia kansantanssitekniikoita, kansantanssin ja muun tanssitaiteen sanastoa ja kansantanssiin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria.

Kehontuntemuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ottamaan huomioon kehon rakenteen ja ymmärtää fyysisten ominaisuuksien ja taitojen tasapuolisen kehittämisen merkityksen harjoittelussaan. Oppilas oppii arvioimaan kehon vaatiman palautumisajan sekä harjoittelun ja levon oikean suhteen.

Tanssin tuntemuksen tavoitteena on, että oppilas tutustuu tanssin eri muotoihin ja lajeihin sekä katsojana että tanssijana. Oppilas oppii pääpiirteittäin kansantanssin kehityksen vaiheet Suomessa ja taidetanssin kehityksen vaiheet Suomessa ja ulkomailla.

Esiintymisen tavoitteena on, että oppilas oppii esiintymään sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä ja ilmaisemaan sisältöjä oppimansa tekniikan avulla. Oppilas kehittää luovuuttaan ja oppii tanssiteoksen valmistamisessa tarvittavia tietoja, taitoja ja työtapoja.

10.1. Varhaisiän opinnot (3-6-vuotiaat): 20 – 30 opetustuntia lukuvuodessa

Päätavoitteena on motoristen ja musiikillisten valmiuksien kehittäminen myöhempää tanssinopiskelua varten. Oppilas perehtyy lähinnä suomalaiseen leikki-, loru- ja lauluperinteeseen sekä oppii lapsille tarkoitettuja tansseja ja niissä esiintyvää perusliikekieltä ja tanssitekniikkaa. Oppilaan itsetunto, myönteinen minäkuva ja liikunnallisuus kehittyvät. Toiminnassa korostetaan lapsen luovuutta mm. yhdistämällä kansantanssiin lastentanssia.

 

 

 

 

Kehontuntemus

• oppilas oppii hahmottamaan omaa kehoaan, sen toimintaa ja mahdollisuuksia
• oppilas harjoittelee tanssinomaista reaktio-, tasapaino-, tilasuuntautumiskykyä ja liiketehtävien yhdistelykykyä
• oppilas saa tarvittavaa lihasvoimaa ryhdikkyyden ylläpitämiseksi

 

Kansantanssin tekniikka

ASKELEET	OTTEET	KUVIOT	VAKIO-OSAT
tasajakoinen kävely tasajakoinen juoksu tasahyppy sivuaskel nopea hyppyaskel erilaiset hyppelyt laukka-askel eteen- päin / kylki edellä käsi kädessä kädet käsissä piiriote käsikynkkäote		piiri paripiiri ketju vapaasti tilassa	paripyörintä piiripyörintä vastuu piirivastuu

MUSIIKKITIEDOT JA-TAIDOT	elämyksellisyys jaesiintymistoiminta	tansSIN TUNTEMUS jatapakulttuuri
laulu-, rytmi- ja loruleikkejä tasajakoinen rytmi vapaa sykkeetön rytmi sanarytmi – perussyke yksinkertaisten rytmien toistaminen aloituksen harjoittelu komennon mukaan äänen ja hiljaisuuden vuorottelu hiljainen – voimakas samanlainen – erilainen hidas – nopea korkea ja matala ääni äänen käyttö liikkumisen yhteydessä	- Ryhmätoiminta ryhmässä toimiminen annettujen ohjeiden mukaan pienimuotoisia esiintymis- tilanteita - Tanssi-ilmaisu ja luovuus liikkuminen ja eläytyminen mielikuvien pohjalta leikeissä, saduissa ja lauluissa luovia harjoituksia; uusien liikkumistapojen keksimistä ja kokeilua - Tanssielämykset leikinomaista esiintymistä omalle ryhmälle, muita pienimuotoisia esiintymisiä vuosittain mahdollisuus katsojana seurata vähintään yksi tanssiesitys	- Tanssin tuntemus oppilas tutustuu eri tanssilajeihin oppilas tunnistaa opetetuissa tansseissa käytetyt käsitteet ja osaa toimia niiden mukaan - Tanssiin kuuluvat käytöstavat minä ja pari minä ja ryhmä käyttäytyminen esiintymistilanteessa - Tanssi-, puku- ja juhlaperinne vuodenaikaan sopivat lasten perinneleikit ja lorut

 

 

 

 

10.2. Perusopinnot I (7-8-vuotiaat): 30 – 40 opetustuntia lukuvuodessa

Päätavoitteena on motoristen ja musiikillisten valmiuksien kehittäminen toiminnallisten leikki-, laulu- ja tanssikokemusten avulla. Oppilas harjoittelee helppoja kansantansseja, tanssisommitelmia, loru- ja laululeikkejä. Tanssia harjoitellaan monipuolisesti ja toiminnassa korostetaan oppilaan luovuutta ja eläytymistä mm. yhdistämällä kansantanssin opiskeluun luovaa tanssia. Huomiota kiinnitetään aiempaa enemmän tekniseen täsmällisyyteen sekä tanssijan ryhdikkääseen olemukseen.

 

Kehontuntemus

• oppilas harjoittelee monipuolisesti tanssinomaista reaktio-, tasapaino-, tilasuuntautumiskykyä ja liiketehtävien yhdistelykykyä
• oppilas saa tarvittavaa lihasvoimaa ryhdikkyyden ylläpitämiseksi

 

Kansantanssin tekniikka

ASKELEET	OTTEET	KUVIOT	VAKIO-OSAT
laukan suunnanvaihto erilaiset jalan- vaihtohyppelyt helpot askelikko-yhdistelmät ja suunnanmuutokset portti laukkaote kättelyote peukalo-ote kyynärkoukkuote		vastakkaisrivi neljän parin neliö sola vastakkaispiiri paikanvaihto paikanvaihto pareittain porttien käynti tukki pannukakku- käännös

 

MUSIIKKITIEDOT JA-TAIDOT	elämyksellisyys jaesiintymistoiminta	tanssiN TUNTEMUS jatapakulttuuri
tasa- ja kolmijakoinen rytmi toistaminen ja säestys keho- ja rytmisoittimilla perinteisiä ja itse tuotettuja loruja paljon laulamista solisti – kuoro -vuorottelu säe, säepari, säkeistö nouseva ja laskeva melodia hiljenevä – voimistuva hidastuva – nopeutuva	- Ryhmätoiminta parin kanssa tanssiminen pieniä esiintymistilanteita - Tanssi-ilmaisu ja luovuus ilmaisuharjoituksia tanssien leikin, sadun tai laulun pohjalta eläytyminen tanssiin ja laulun sanoihin erilaisten tunteiden ja mielialojen ilmaiseminen tansseissa ja leikeissä - Tanssielämykset näyttämölle tulo ja näyttämöltä poistuminen esityksissä tanssien yhdistämistä ja pieniä sommitelmia esitysten seuraamista katsojana	- Tanssitieto opittujen tanssien käsitteistön ymmärtäminen ja toimiminen niiden mukaisesti opetettujen tanssien nimien muistaminen - Tanssiin kuuluvat käytöstavat tanssiparin huomioiminen käyttäytyminen konsertissa esitysten arvostaminen - Tanssi-, puku- ja juhlaperinne vuodenaikaan sopivia perinne- ja laululeikkejä esiintymisasun arvostaminen

10.3. Perusopinnot II (9-10-vuotiaat): 40 – 60 oppituntia lukuvuodessa

Päätavoitteena on suomalaisen kansantanssin perusteiden (askelikot, otteet, kuviot, vakio-osa ja sanasto) harjoitteleminen ja laulutaidon kehittäminen. Ohjelmistoon kuuluu suomalaisia kansantansseja ja sommitelmia sekä uusia kansantanssikoreografioita. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus kansantanssin alkeis- ja harrastajamerkkien suorittamiseen. Esiintymistoiminta lisääntyy.

Kehontuntemus

• harjoitukset sisältävät tekniikan ohella säännöllisesti myös tanssin edellyttämän lihasvoiman, liikehallintatekijöiden, kestävyyden, notkeuden ja kehonhuollon harjoitteita
• myönteinen, luonteva suhde omaan kehoon vahvistuu

 

Kansantanssin tekniikka

ASKELEET	OTTEET	KUVIOT	VAKIO-OSAT
kolmijakoinen juoksu hidas hyppyaskel jenkan askel yksin ja pareittain hyppyaskel pareittain ympäri kädet käsissä ristilaukka vaihtoaskel keinuva kävely- askel valssin askel kisapyörintäaskel kanta-varvas enkeliskahyppely polkan askel karjalainen puoli- juoksu päristelyjen alkeet peukaloristiote avoin tanssiote tanssiote yläote olkavarsiote ristipiiriote		risti kahden parin neliö läpikäyden paikanvaihto kiertuli kättely vastakkain ja seläkkäin karkelo kääntymättä

MUSIIKKITIEDOT JA-TAIDOT	elämyksellisyys jaesiintymistoiminta	tanssiN TUNTEMUS jatapakulttuuri
suomalaisen kansan- tanssin perusrytmit säerajojen erottaminen tasa- ja kolmijakoisuuden erottaminen taputukset ja polut harjoitteina ja osana tansseja runsaasti laulua perusrytmin etsiminen helpot kaanonlaulut tavallisimpien kansan- musiikissa käytettävien soittimien tunnistaminen	- Ryhmätoiminta ryhmän muiden jäsenten huomioiminen ryhmän kiinteytyminen tyttöjen ja poikien luonteva kanssakäyminen - Tanssi-ilmaisu ja luovuus laulujen sanojen ilmentäminen rentouden ja hiljaisuuden kokeminen - Tanssielämykset vaihtelevia esiintymis- tilanteita näyttämötilan hahmottaminen koreografioissa kuvioiden vaihteluja mahdollisuus nähdä tasokkaita kansantanssi-esityksiä ja löytää niistä esikuvia omalle harrastukselleen	- Tanssitieto kansantanssien käsitteiden ymmärtäminen ja käyttäminen - Tanssiin kuuluvat käytös- tavat pari- ja ryhmäkontaktin luominen toimiminen tilanteiden edellyttämällä tavalla esiintyjänä, harrastajana ja katsojana - Tanssi-, puku- ja juhlaperinne oman esiintymisasun tuntemus

10.4. Perusopinnot III (11-13-vuotiaat): 50 – 80 opetustuntia lukuvuodessa

Päätavoitteena on suomalaisen kansantanssin perusteiden laajentaminen ja vahvistaminen, hyvä laulutaito ja esiintymistoiminnan kehittäminen. Oppilas hallitsee suomalaisen kansantanssin lapsille soveltuvien tanssien keskeisen liikekielen ja tekniikan.

Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus kansantanssin harrastaja- ja taitomerkkien suorittamiseen.

Kehontuntemus

• harjoitukset sisältävät tekniikan ohella säännöllisesti myös tanssin edellyttämän lihasvoiman, liikehallintatekijöiden, kestävyyden, notkeuden ja kehonhuollon harjoitteita
• oppilas ymmärtää karkea- ja hienomotoriikan eron ja osaa käyttää niitä tanssissaan

 

Kansantanssin tekniikka

ASKELEET	OTTEET	KUVIOT	VAKIO-OSAT
hyppyaskel pareittain ympäri tanssiotteessa valssi pareittain mp varvas-kanta potkumasurkka polkan askel, pyörintä mp ja vp sottiisi tanila helppoja päristelyjä ripaska ryssä vyötäröote takaristiote kääntöpiiriote kisapyörintäote takatanssiote		kahden käden risti diagonaalit kolmikko kaari pujottelu enkeliskakierto karkelo kaartaen karkelo kääntyen ristai pikkuristai

MUSIIKKITIEDOT JA-TAIDOT	elämyksellisyys jaesiintymistoiminta	tanssiN TUNTEMUS jatapakulttuuri
suomalaisen kansan- tanssin erityisrytmit perusrytmien muuntelu kansanmusiikissa käytettävien soittimien tunnistaminen kansanmusiikin perustyylilajit	- Ryhmätoiminta soolo-osien mukaan ottaminen - Tanssi-ilmaisu ja luovuus opittujen liikkeiden muuntelu erilaisten tunnetilojen, mielialojen ja roolien ilmentäminen laulun ja tanssin keinoin - Tanssielämykset säännöllisiä  esiintymis- tilanteita näyttämötilan hahmotta- minen ja koko alueen hyväksikäyttö erilaisiin kansantanssi- tapahtumiin osallistuminen mahdollisuuksien mukaan	- Tanssitieto suomalaisen kansan- tanssin pääperinnealueiden tuntemus - Tanssiin kuuluvat käytöstavat yleisön huomioiminen - Tanssi-, puku- ja juhlaperinne suomalaisten kansan- tanssien alueellista jaottelua oman esiintymisasun tuntemus ja huolto

10.5. Syventävät opinnot I (14-15-vuotiaat): 100 – 120 opetustuntia lukuvuodessa

 

Päätavoitteena on vahvistaa suomalaisen kansantanssin perusteiden hallintaa ja tuoda tanssimiseen moni-ilmeisyyttä ja teknistä vaativuutta. Oppilas osaa kansantanssien askeleet ja liikekielen keskeisimmän aineksen sekä kansantanssin eri tyylejä. Oppilas osaa ilmentää tanssissaan dynaamisia vaihteluita ja fraseerausta. Lisäksi tutustutaan kansantanssin historian perusteisiin ja korostetaan eri perinnealueiden tanssien tuntemusta. Esiintymistoiminta on säännöllistä ja olennainen osa opiskelua. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus kansantanssin valiomerkin suorittamiseen. Oppilaalle esitellään tanssialan II asteen ammatilliseen koulutuksen mahdollisuuksia.

Kehontuntemus

• oppilas omaa vaativien askeleiden ja hyppyjen sekä pitempikestoisten tanssisuoritusten edellyttämän lihasvoiman ja kestävyyden
• oppilas ymmärtää tärkeimmät fyysisten ominaisuuksien lainalaisuudet ja lihashuollon merkityksen

 

Kansantanssin tekniikka

ASKELEET	OTTEET	KUVIOT	VAKIO-OSAT
parivalssi eri suuntiin polkkamasurkka erilaisia päristelyjä uhtuan askel isovarvas jonkin menuetin askel erilaisia polska- askelikkoja jokin hoppa- valssiaskelikko polkkaote polskaote piirissä polskaote pareittain ranneote		yhdeksikkö kääntöpiiri avorivistö uhtuankarkelo tähti

MUSIIKKITIEDOT JA-TAIDOT	elämyksellisyys jaesiintymistoiminta	tanssiN TUNTEMUS jatapakulttuuri
musiikin dynaamiset vaihtelut iskusävel eri paikoissa tauon merkitys musiikissa ja tanssissa kaksiääniset laulut kansanmusiikin alueellisia eroja suomalaisen kansan- tanssin perusrytmien omaksuminen ja erityis- rytmien toteutus liikkein	- Ryhmätoiminta pienen tanssikonsertin (30-45min) valmistaminen vastuun tunteminen ryhmän jäsenenä olemisesta - Tanssi-ilmaisu ja luovuus kansantanssin luonteen ilmentäminen henkilökohtainen tanssi-ilmaisu improvisaatioita ja liikekokeiluja tanssillisia askelsarjoja ja niiden variaatioita - Tanssielämykset vuorovaikutus yleisön kanssa pieniä yksilö-, pari- ja ryhmäkoreografioita soittajien liittäminen osaksi kokonaisuutta arvioiva esitysten seuraaminen	- Tanssitieto kansantanssin historiaa – tanssien tulojärjestys Suomeen naapuri- ja sukulaiskansojen tanssiperinteeseen tutustuminen tyylisuuntien eri vivahteita - Tanssiin kuuluvat käytöstavat vuorovaikutus yleisön kanssa edustuskäyttäytyminen kotimaassa ja ulkomailla - Tanssi-, puku- ja juhlaperin ne perustiedot suomalaisista kansallispuvuista ja kansallispukujen käytöstä tutustuminen johonkin suomalaiseen juhlaperinteeseen (esim. häät, vuodenaikaisjuhlat)

10.6. Syventävät opinnot II (yli 16vuotiaat) 120 – 160 opetustuntia lukuvuodessa

 

Päätavoitteena on taidollisen osaamisen ohella kokonaisen konserttiohjelmiston hallinta. Oppilas hallitsee suomalaisten perinnealueiden tanssien askeleet, liikekielen ja tyylivivahteet. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus suorittaa kansantanssin mestarimerkki. Syventävien opintojen aikana oppilaalle esitellään tanssialan ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia.

Kehontuntemus

• oppilas harjoittaa omaehtoisesti konserttiesiintymisten edellyttämää lihasvoimaa ja kestävyyttä samoin kuin tanssissa tarvittavaa notkeutta

 

 

 

 

Kansantanssin tekniikka

ASKELEET	OTTEET	KUVIOT	VAKIO-OSAT
suomalaisten perinnealueiden liikekielen (askeleiden) hallinta askelyhdistelmät ja muuntelut askelimprovisaatio paripolska hambo perusotteiden hallinta otteiden yhdistelmät ja variaatiot		peruskuvioiden hallinta kuvioiden yhdistelyt ja vapaat koreo- grafiat vakio-osien hallinta vakio-osien muuntelut

MUSIIKKITIEDOT JA-TAIDOT	elämyksellisyys jaesiintymistoiminta	tanssiN TUNTEMUS jatapakulttuuri
suomalaisen kansan- musiikin rytmien luonteva hallinta ja niihin tuotetut liikevariaatiot dynaamisten vaihteluiden liikkeellinen ilmentäminen muotorakenteiden huomioiminen omassa tanssissa perinnealueen tunnis- taminen musiikin tyylin perusteella moniääniset laulut ja laulamisen tekniikka	- Ryhmätoiminta kokonaisen tanssikonsertin tuottaminen - Tanssi-ilmaisu ja luovuus tanssien luonteen ja tyyli- vivahteiden ilmentäminen ilmaisuharjoituksia erilaisten yleisöjen huomioiminen - Taide-elämyksiin liittyvät tavoitteet tunnelmien ilmentäminen suomalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen yhteistyö eri taidealojen kanssa tanssikonserttien seuraaminen ja analysointi	- Tanssitieto Kansantanssin historia-tiedon laajentaminen tiedot tanssialan koulutusmahdollisuuksista taidetanssi Suomessa ja ulkomailla - Tanssiin kuuluvat käytöstavat lavatanssikulttuuriin ja tanssietikettiin tutustuminen - Hyvät käytöstavat oman ryhmän edustamisen vaateiden ymmärtäminen kulttuurinvaihtotilanteissa - Tanssi-, puku- ja juhlaperinne joidenkin suomalaisten kansallispukujen ja kansanpukujen tunnistaminen kansantanssi ja tanssi osana suomalaista juhlaperinnettä

 

 

Päättötyö

Syventävien opintojen aikana oppilaan tulee tehdä päättötyö. Päättötyön valmistamiseen käytetään 30 h, jotka sisältyvät syventävien opintojen kokonaistuntimäärään.

Päättötyöhön kuuluu taiteellinen ja kirjallinen osio. Taiteellinen työ voi olla työskentelyä tanssijana joko itse sommitellussa tai toisen tekemässä soolo- tai ryhmätanssissa tai työskentelyä koreografina, jolloin teos ohjataan muille. Työskentelyn aikana oppilas pitää työpäiväkirjaa, jota käytetään tukena kirjallisen osion teossa. Kirjallinen osio sisältää kuvauksen työn tekemisen vaiheista ja arvioinnin omasta työskentelystä (pituus 2 sivua).

Päättötyön tekemistä varten oppilaalle nimetään ohjaaja. Ohjaaja käy aloituspalaverissa oppilaan kanssa läpi suunnitelman päättötyön tekemisen aikataulusta, oppilaan omista tavoitteista ja alustavan suunnitelman työstä.  Päättötyön tekemisen aikana ohjaaja käy seuraamassa oppilaan työskentelyä 1-2 kertaa. Ohjaaja osallistuu päättötyön arviointiin ja arviointikeskusteluun.

Taiteellinen työ esitetään julkisesti. Päättötyön arvioi vähintään kaksi tanssialan ammattilaista, joista toinen on päättötyön ohjaaja (arviointikaavake, liite 7). Päättötyön tulee olla kansantanssia. Soolotanssin pituus on 2-3 min, ryhmätanssin 3-5 min ja koreografian 3-5min. Päättötyö arvioidaan sanallisella arvioinnilla ja arvosanalla 1-5 syventävien opintojen päättötodistukseen. Oppilas saa arvosanan palautettuaan kirjallisen osion ohjaajalle.

Ennen arviointia oppilas osallistuu arviointikeskusteluun päättötyön arvioitsijoiden kanssa.  Arviointikeskustelu pidetään mahdollisuuksien mukaan heti työn esittämisen jälkeen. Päättötyötä arvioidaan suhteessa oppilaan itse asettamiin tavoitteisiin taiteen perusopetuksen arviointitavoitteiden mukaan (liite 8).